Elämäni kirjoina -haaste

Tarkoituksena on siis vastata kysymyksiin omasta kirjahyllystä löytyvien kirjojen nimillä. Tämä haaste tuntuu haastavalta, mutta mielenkiintoiselta, joten katsotaan mitä hyllystä löytyy..

Oletko mies vai nainen?

Angie

Kuvaile itseäsi

Supernaiivi

Kuinka voit?

Pilvilinna joka romahti

Kuvaile nykyistä asuinpaikkaasi.

Epätoivon kaupunki

Mihin haluaisit matkustaa?

Pariisin Notre-Dame

Kuvaile parasta ystävääsi.

Angels

Mikä on lempivärisi?

Musta torni: Kolme korttia pakasta

Millainen sää on nyt?

New Moon

Mikä on mielestäsi paras vuorokaudenaika?

Sydänyö

Jos elämäsi olisi tv-ohjelma, mikä sen nimi olisi?

I am Legend

Mitä elämä sinulle merkitsee?

Everything is Illuminated

Millainen parisuhteesi on?

Sadan vuoden yksinäisyys

Mitä pelkäät?

Muistoja pimeästä

Päivän mietelause?

Havahtuminen

Minkä neuvon haluaisit antaa?

Rahalla saa

Miten haluaisit kuolla?

Syvä uni

Mottosi?

Bridget Jones - Elämä jatkuu

Tää oli mielenkiinotoista ja haastavaa! Ja kivaaa! Mie haastan siut.

Elokuva: Scary Movie 4, USA 2006

Ohjaus: David Zucker

Näyttelijät: Anna Faris, Graig Bierko, Regina Hall

***

Että sillee. Oon nyt sit nähny kaikki Scary Movie:t mitä on tehty. Kaks ensimmäistä pätkäähän oli Wayansin veljesten tekeleitä, ja Anna Faris sekä Regina Hall ovat näytelleet kaikissa, vaikka Wayansit luopuivat kakkososan jälkeen ohjaksista.

Kaksi ekaa olikin musta mauttomampia kuin kaksi viimeisintä. Kolmosleffa on ihan paras, juoni oli eheä ja silti uskollinen huumorille, joka ei ollut niin mautonta kuin aikaisemmissa. Tässä oli kyllä ilmeisesti vitsit muuttuneet lähes poliittisiksi kannanotoiksi eikä eheää juonta ollut nähtävissä juuri ollenkaan. Otettiin kantaa esimerkiksi Bushin käytökseen WTC-iskujen jälkeen ja muutenkin. Eikä tää kyllä naurattanutkaa ku kahessa kohdassa. Ihan oikeesti, kaks kohtaa. Huono saldo, etenkin kun mua on todella vaikea saada edes hörähtämään ääneen.

Palkinto & paljastuksia

Jesh, kerranki mäki voitin jotain =)

Sain Zephyriltä tämän palkinnon (kiitos kiitos kiitos :), oonki jo ajatellu et oon niin epäkelponen, etten varmaa saa ollenkaa :D Mut itsesääli sikseen ja paljastuksia kehiin. Tämä palkinto sisältää haasteen, jonka mukaan pitää paljastaa itsestään 7 asiaa. Here goes..

1. Opiskelen kauppatieteitä kauppakorkeassa toista vuotta ja minusta tulee isona tilintarkastaja, koska olen niin pikkutarkka, että se on ainoa homma (joka tulee äkkiseltään mieleen ja liittyy koulutukseen jossa olen nyt), jossa pikkutarkkuudesta maksetaan palkkaa. Sitäpaitsi olen aina ja koko ajan oikaisemassa muita ihmisiä, oli kyseessä melkein mikä vaan (ei tietenkään makuasia)..

2. Olen hyvin kriittinen lukija, ja siksi tietynlainen saippua ja imelyys (ottaen huomioon tietysti kontekstin) ärsyttää ja jossain määrin tekee pahaa. Pyrin olemaan objektiivinen, mutta sopivasti myös subjektiivinen, koska en ole ammattikriitikko ja luen koska nautin siitä.

3. Aion oppia kahdesta uudesta, vieraasta kielestä vuoden sisällä alkeet (itsenäisesti). Saksan ja espanjan. Lisäksi opiskelen englantia (of course), ranskaa ja kaipa sitä ruotsiakin, vaikka se on Suomessa toinen kotimainen ja virallinen kieli, joten se ei ole sillä lailla (meidän koulussa ei ainakaan lasketa) vieras kieli, vaikka se toki mulle onkin hepreaa.

4. Olen opiskellut elämästäni 16 vuotta, enkä taida vieläkään tietää miten se olisi kannattavinta toteuttaa.

5. Luovuin pääsiäisenä 15-vuotiaasta kissastani. Hän oli viimeisten vuosien aikana hyvin läheinen, nukkui kanssani, lohdutti ja tiesi kissanvaistollaan milloin minulla oli huono olla. Ulkonäön lisäksi hänessä ei ollut juuri mitään kissamaista, kömpelö, suuntavaistoton, ei osannut oikein leikkiäkään..

6. Peruskoulun jälkeen ilmoittauduin lukioon, johon yhteishaulla olin päässyt. Kuitenkin kaverini pääsi toiseen lukioon ja kävin salaa vanhemmilta ilmoittautumassa sittenkin sinne.

7. Minulla on ollut yhteensä kolme lävistystä, joista ainoastaan yksi on jäljellä. Ensimmäistä lävistystäni pidin miltei viisi vuotta. Korviahan ei lasketa lävistyksiksi. Tatuointeja ei ole, eikä tule, suhtaudun hyvin kriittisesti ihmisiin, joilla on paljon tatuointeja näkyvällä paikalla (esim. tyylii molemmat kädet ihan täynnä ja koko torso, esmes BB-niko n.)

Nyt vetäydyn miettimään seuraavaa siirtoani..

Erlend Loe - Supernaiivi

"Minulla on kaksi ystävää. Yksi huono ja yksi hyvä. Ja sitten minulla on veljeni. Hän ei ole kenties yhtä sympaattinen kuin minä, mutta kuitenkin o.k.

Näin alkaa norjalaisen Erlend Loen todellinen läpimurtoromaani, palkittu Supernaiivi, joka on herättänyt laajaa kansainvälistä huomiota. Kirjan 25-vuotias päähenkilö on törmännyt syvään henkilökohtaiseen kriisiin.

Kaikki tuntuu merkityksettömältä. Hän ei kuitenkaan jää toimettomaksi, vaan alkaa ratkoa ongelmiaan. Pohtia asioita, joiden kanssa hänellä on ongelmia ja asioita, joiden kanssa ei ole."

***

Tää oli mulla autolukemisena, ja siksi siis kesti näinkin kauan saattaa tämä teos loppuun. Oon kuullu Loesta niin paljon ja etenkin tästä Supernaiivista, että oli pakko tutustua tähän. Kieli ja tarinankerrontatapa on omaa luokkaansa. Tosiaan oon ollu varmaa huvittava näky kun luin tän autossa parkkipaikalla loppuun kun se nyt siihen osu, ja hihitelly siel yksinäni.

Jossain määrin alko vähän tökkiä ainainen listojen laatiminen, mutta toisaalta oli mukava lukea mitä päähenkilö oli kunakin päivänä (erityisesti New Yorkissa) nähnyt. Ja pakkohan tässä on miettiä tai väkisinkin mieleen tulee, että ei kukaan voi keksiä tällasta, tän on pakko olla jossain määrin totta, sen verran yksityiskohtasta kuvailua.

Erilainen lukukokemus ja taatusti aion lukea Loelta vielä jotain muuta, ei todellakaan jääny tähän! :)

Stephen King - Musta torni V: Callan sudet

"Revolverimies Roland ja hänen seuralaisensa jatkavat edelleen matkaansa kohti Mustaa tornia. He siirtyvät Keski-Maailman metsistä tielle, joka vie heidät rauhalliselle maanviljelijöiden asuttamalle rajaseudulle. Rauha on kuitenkin tilapäistä, sillä yhteisöä uhkaa suuri vaara: Callan sudet ovat kokoontumassa jälleen. Maanviljelijäyhteisö ei voi selviytyä ilman apuvoimia.

Roland ja kumppanit ovat kahden vaiheilla: toisaalta pitäisi jatkaa matkaa, toisaalta jäädä auttamaan pulassa olevia. He panevat kaikkensa peliin ja valmistautuvat kohtaamaan tuntemattoman vihollisen. Vaarat ovat moninaiset, sillä vastustaja on arvaamattoman viekas, mutta taistelu on käytävä Keski-Maailman tulevaisuuden vuoksi."

***

Onhan siitä jo vierähtäny vuosi (vaan???), kun sain Velhon luettua. Taannoin meinasin ruveta lukemaan IT:iä mut Mustan tornin metsästys ja revolverimiesten tarina alko kiinnostamaan niin paljon, et oli pakko saada tietää mitä seuraavaksi tapahtuu.

Olin päässy johonkin sadan sivun kieppeille sillon heti Velhon jälkeen aloitettuani, joten oli vähän sekavaa alottaa siitä. Toisaalta selasin kyllä niitä juttuja joihin siinä viitattiin. Eikä haitannu yhtää, tarina vei mennessään.

Asiaan: oon kuullu yhden sun toisen sanovan, että Velhon jälkeen olevat on pettymyksiä ja joku oli jopa jättäny Callan sudet joskus kesken. Ihmettelen vaan miten on pystyny??? En voi väittää etteikö ennakkoluuloja/odotuksia olis syntyny, ja tää ylitti ne kaikki, positiivisesti! Ajattelin, et on mahdotonta siis aivan mahdotonta jatkaa näin hienoa kertomusta, mut King teki sen taas. Oon edelleen sitä mieltä vahvasti et King on kingi tarinankertoja.

Pitkästä aikaa sai uppoutua oikeen kunnolla johonkin tarinaan, siis joka on niin utopistista, et se melkein vois olla totta. Mä jotenkin koin/koen eläväni tavallaan siinä aivan uskomattoman ihmeellisessä maailmassa, jonka Roland on tuonu tullessaan. Ehkä mä oon vähän ihastunutki Rolandiin..