sunnuntai 31. tammikuuta 2010

P kuin Paasilinna - Jäniksen vuosi

"Toimittaja Vatanen on saanut tarpeekseen työstään, vaimostaan, koko kaupunkilaisesta elämänmenostaan. Yhtenä päivänä, ilman varoituksia, hän jättää kaiken taakseen ja hyppää suureen seikkailuun: suunnistaa tiepuolesta löytynyt jänis seuranaan luontoon, todelliseen vapauteen.

Vatasen ja jäniksen ihmeellinen seikkailu läpi Suomen on riemastuttava lukukokemus, hauska ja haikea. Kiejan pohjalta teki Risto Jarva yhden unohtumattomista elokuvistaan."

***

Luin tän joskus lukiossa äikän kurssia varten ja tein kirja-analyysin, josta sain 6. Ja se oli mun mittapuussa huono. Mut ehkä se kertoo siitä, et mä en osaa lukea Paasilinnan teoksia. Niissä on jotain ja silti ne jää mulle hämäriks. En tajuu. Ne on tarinoita, paikoin jopa tylsiä kuvauksia, ja tuntuu et tässäkstää oli. Että missä pointti? Jos joku osais valottaa mulle ja auttaa mua tulkitsemaan niin oisin forever greatful.

Kai mulle jotain tästä jäi. No ainaki se jänis. Se oli niin ihana ja inhimillinen. Varsinkin siinä ku se nukahti nuotion vierelle ihan rikkipuhkipoikkina. Ja musta oli jotenki tosi liikuttavaa miten Vatanen koki sen luontokappaleen niin tärkeeks, jänis meni kaiken muun edelle.

No, paljon muuta sanottavaa mulla ei sitte lienekään. Toi ajatus ja tunne on niin päällimmäisenä etten ilmeisesti kykene näkemään muuta.

tiistai 19. tammikuuta 2010

Lisa See - Lumikukka ja salainen viuhka

"Lumikukka ja salainen viuhka on sydämeenkäypä kertomus kahdesta erilaisesta, kohtalon sattumalta yhdistämästä tytöstä 1800-luvun Kiinassa. Lilja syntyy vaatimattomaan maanviljelijän perheeseen, mutta hänen onnekseen koituvat poikkeuksellisen kauniisti sidotut jalat. Ne takaavat hänelle sosiaalisen nousun ja hyvän avioliiton. Samalla Lilja saa elinikäiseksi ystäväkseen varakkaan perheen tyttären Lumikukan.

Sisätiloihin suljetut, lähes liikuntakyvyttömät tytöt pitävät yhteyttä toisiinsa salaisen viuhkan avulla. Vuosien varrella he tallentavat siihen vain naisten osaamalla nu shu -kirjoituksella elämänsä käänteet: järjestetyt avioliitot, äitiyden onnen, sodan kurimukset ja traagiset menetykset. Mutta niin arvokas kuin ystävyyssuhde Liljalle ja Lumikukalle onkin, sekin on altis ristiriidoille. Muutama harkitsematon sana ja teko saavat vahvan siteen murtumaan.


Liljan ja Lumikukan tarina on kurkkuakuristavan kaunis. Se kertoo naisten kivun, menetysten ja alistamisen täyteisestä elämästä suljettujen seinien sisällä. Se luotaa myös lumovoimaisesti naisten välistä ystävyyttä, sydämen syvää rakkautta, jota Lilja ei osaa arvostaa tarpeeksi ennen kuin on liian myöhäistä.
Lumikukka ja salainen viuhka on romaani, joka jää mieleen kaikumaan pitkäksi aikaa."

***

Tätä on ylistetty, enkä oo tainnu kuulla yhtään semi-arvostelua. Nyt tulee sellainen. Mä tykkäsin ihan hirveesti alusta, vaikka se oli pitkä, mut jotenki pääsi sisälle siihen kulttuuriin ja miljööseen hyvin. Mut sit yhtäkkiä jossain puolessa välissä mentiin tyyliin vuosi ja lause. Ja loppu oli kiihtyvällä vauhdilla.. no loppuun. Ja musta se jotenki söi tietynlaista uskottavuutta. Se oli vähän niinku hutasemalla hutkittu juttu. Mä en ainakaan kyenny eläytymään loppupuolella läheskään samoissa määrin ku alkupuolella. Joteski se oli sitäpaitsi vähän ennalta-arvattava, vaikken mitenkään kovasti edes yrittäny miettiä mitään tietoisesti. Iha ookoo-pookoo, mut jo pelkästään miljöön ja kulttuurin takia kannatti lukea, oli se mielenkiintoista, vähän niinku olis ollu kantotuolissa ja kurkkinu verhon raosta :)

lauantai 16. tammikuuta 2010

Virginia Woolf - Mrs. Dalloway

""Mrs. Dalloway sanoi itse ostavansa kukat."

Virginia Woolfin (1882-1941) romaanin päähenkilö on seurapiirirouva Clarissa Dalloway, jonka elämää tarkastellaan yhden ainoan päivän ajan. Mutta tuohon päivään, jolloin Mrs. Dalloway näennäisesti on uppoutunut juhlien viime hetken järjestelyihin, mahtuu naisen koko elämä. Modernin romaanin uranuurtajan taiturimainen tajunnanvirtatekniikka elää vivahteita täynnä."

***

Tän postaaminen on tosiaan kestäny, kun en kertakaikkiaan tiedä mitä mun päässä liikkuu. Joo, se oli aika vaikeaselkoinen jossain määrin. En tienny välillä että kenestä puhutaan, puhutaanko ylipäänsä kenestäkään vai onko nää jonkun ajatuksia. Mut siltä osin kun ymmärsin niin ihan kiva kokemus. En kyl suosittelis välipalaks, varsinkaan jos on joku oikeesti kesken, koska sit ne ajatukset sekottaa vaan lisää, vaikkei se tietoista siis oliskaan. Mut kuitenkin, mulle tuotti erinäisiä vaikeuksia.

Nyt ku mä oon koittanu enemmän tai vähemmän tietoisesti ajatella et mitä mä oikeen luin, niin kyl mä jonkinlaisen jonkinasteisen kokonaiskuvankin sieltä ehkä saan hahmotettua. Ainaki se oli jännä miten kaikki päähenkilöt tavalla tai toisella kytkeyty toisiinsa. Oisko tää pitäny kategorioida klassikoks, by the way..?

tiistai 12. tammikuuta 2010

Aakkoshaaste

Eli tarkoituksena on lukea aakkoset läpi järjestyksessä kirjailijan sukunimen mukaan. Ja tarkoituksena on myös käyttää siihen mahdollisuuksien mukaan omia kirjahyllyjä ja omistamiaan kirjoja, joita ei ole ennen lukenut tai ainakin sellaisia, joiden lukemisesta on tosi paljon aikaa. Jos jotain kirjainta ei omasta kirjahyllystä löydy, sitten sen saa lainata kirjastosta.

Lyhyesti haaste on tämännäköinen. Kuitenkaan itse en aio sen suuremmin asiaan perehtyä taikka sitoutua, mutta voisin laittaa korvan taakse ja merkata lukemiani kirjoja sitä mukaa kun niitä kertyy, enkä myöskään aio ensisijaisesti perehtyä omiin kirjoihin ennen kuin tuo kirjaston kirjakasa on luettu. Voisin kuitenkin laittaa hahmotelmaa siitä mitä aion mahdollisesti lukea ja miltä lista tulisi näyttämään. Olen laittanut kursiivilla ne, jotka minulla tällä hetkellä on lainassa tai omistan entuudestaan.

Atwood Margaret - Oryx ja Crake
Burgess Anthony - Kellopeli appelsiini
Cunningham Michael - Koti maailman laidalla
Daniel Antoine B. - Inkat Soturin voima
Evanovich Janet - Kahta kovemmin
Fossum Karin - Hullujenhuone / Murtuma / Marraskuun neljännen vastainen yö / Jonas Eckel / Evan katse
Grogan John - Marley ja minä
Hildebrandt Johanne - Saaga (Valhallan tarinoita)
I
Jacq Christian - Elämänpuu
Keyes Marian - Watermelon
Linna Väinö - Täällä Pohjantähden alla
Meyer Stephenie - Eclipse
Nabokov Vladimir
O
Paasilinna Arto - Jäniksen vuosi
Quinn Daniel - Ismael
Rendell Ruth - Kerro kerro kuvastin
Saramago José - Kertomus sokeudesta
Taraborelli J. Randy - Michael Jackson the Magic and the Madness
Utrio Katri
Vonnegut Kurt - Teurastamo 5
Waltari Mika - Sinuhe egyptiläinen
Xiaolong Qui - Punaisen sankarittaren kuolema
Yates Richard - Revolutionary Road
Zhang Jie - Raskaat siivet

sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Elokuva: Waterworld, USA 1995

Ohjaus: Kevin Reynolds

Tää oli joskus skidinä mun lempparielokuva. Ja musta ihan turhaan haukuttu. Tää on kokonaisuudessaan tosi onnistunut. En keksi oikee mitää valittamista, muuta ku joistain yksittäisistä kohdista kuten se missä siinä lopussa Kevin Costnerin tähdittämä "merenkulkija" hyppää mukamas benjihypyn pelastamaan Enolaa vedestä, ja musta se köysi näytti tosi joustamattomalta, joten joko sen jalka olis irronnu tai se olis lässähtäny siihen, mut ei pongahtaa ylös. Ja joitain muita pieniä yksityiskohtia, jotka sai mietityttämään mut nyt tarkemmin ajateltuna en muista niitä niin selvästi.

Mut tää oli koskettava tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja eloonjäämisestä erittäin mielenkiintosessa miljöössä.

torstai 7. tammikuuta 2010

John Ajvide Lindqvist - Ystävät hämärän jälkeen

"Kun Blackebergin lähimetsästä löytyy teinipojan kuiviinvuodatettu ruumis, lähiön asukkaat alkavat huhuta rituaalimurhaajasta.

Tapaus säväyttää 12-vuotiasta Oskaria, joka haaveilee kostavansa verisesti koulukiusaajilleen. Oskarin huomion kuitenkin varastaa naapurintyttö Eli, vaikka jokin uudessa ystävässä ei olekaan kohdallaan. Eli tuoksuu oudolle, pukeutuu rääsyihin ja näyttäytyy vain iltahämärän jälkeen.

Oskarin vilkkaassa mielikuvituksessa alkaa hahmottua mahdoton ajatus: entä jos hänen uusi ystävänsä ei olekaan ihminen vaan... jotain muuta?

Ystävät hämärän jälkeen on täysiverinen kauhukertomus hirviöineen ja sankareineen. Se on myös rakkaustarina ja koskettava kuvaus erään lapsuuden lopusta tukholmalaisessa lähiössä vuonna 1981."

***

Okei, nyt sekin on koettu. Jaa mikä? No tämä paljon puhuttu kauhutarina, joka ei kammoksuttanut eikä kummastuttanut, no ehkä se kummastutti vähän, mutta kauhistuttanut se ei tippaakaan. En tiedä miksi tätä hehkutetaan niin paljon. Tämä teos ei tarjonnut mitään uutta vampyyritarinoihin. Sitäpaitsi Eli kovasti väitti että hän EI ole vampyyri..???

Toiseks, mä odotin et Eli olis ollu joku vampyyrien vampyyri tai vähintäänkin niitten kantaisä, kun siellä Staffan oivalsi että se tarkoittaa Jumalaa.. No, se oli ehkä kaukaa haettu mut silti mä odotin vähän enemmän. Mä kyllä petyin taas kerran, sorry.

tiistai 5. tammikuuta 2010

Sophie Kinsella - Himoshoppaajan sisko

"Sisko. Sydänystävä. Saituri?

Becky Bloomwood, tuo ihanan inhimillinen tuhlari, on jälleen täällä. Takana on 10 kuukauden häämatka, jolta tuli taas ostettua jotain pientä, noin kahden rekkalastillisen verran.

Nyt Becky on joutunut säästölinjalle, Luken määräyksestä. Sen lisäksi hän on vailla töitä. Eikä siinä kaikki. Suze, hänen paras ystävänsä, on löytänyt uutta seuraa. Kotiinpaluussa Englantiin ei siis ole kehumista.

Kaiken ikävyyden keskellä Becky saa kuulla uskomattoman uutisen. Hänellä on sisko!

Loistavaa! Upeaa! Joku joka on samanlainen kuin hän. Joku jonka kanssa voi tyhjentää vaateliikkeitä, ostella kenkiä, käydä kauneushoitolassa…

Becky on innoissaan, aina siihen asti kunnes tapaa uuden sukulaisensa – ja kokee elämänsä järkytyksen. Ei kai voi olla niin, että Becky Bloomwoodin kauan kadoksissa ollut sisar vihaa shoppailemista?"

***

Mä alotin tän lukemista enkuks joskus no, muutama kuukaus sitte ja mun oli pakko jättää kesken, se meni niin pakkopullatouhuks. Mut nyt sattusin olemaan kirjastossa ja siellä oli noi molemmat, vauva mukaanluettuna. Niinpä sitten jatkoin siitä mihin olin jäänyt, ja ehkä siin sit on et nää ei iske mulle muuten ku äidinkielellä plus se että suomennos on tosi hyvä. Tää on just parasta aivot-narikkaan -luettavaa, mut kun enkuks luin niin se ei ollu sitä.. Mut mut, kuitenkin, nää yllättää aina. Mä aina mietin et miten se päättyy ja aina joka kerta oon väärässä :) Se on hyvä, koska mun ehdotukset on niin paljon tyhmempiä :)

Elokuva: Kielletty intohimo, (Unlawful Entry) USA 1992

Ohjaus: Jonathan Kaplan

Olipas harvinaisen huono käännös leffan nimestä. Se anto ymmärtää aivan jotain muuta. Ja mitä enemmän näitä päiviä tähän väliin tulee ton leffan katsomisesta niin sitä enemmän huomauttamista löydän. Ensinnäkin, musta oli ihan kummallista kuinka Kurt Russelin hahmo (mikäsenniminytoli) reagoi niin voimakkaasti heti siihen Ray Liottan esittämään Peteen. Ois vaan nätisti sanonu et hei kamoon, vaihda maisemaa eikä heti ruveta huutamaan pää punasena. No, sitte mä hämmennyin et tykkääkö se Kurtin vaimo (Madeleine Stowe) siitä Petestä vai rakastaako se miestään vai siis hä. Eli ei kovin uskottavaa roolisuoritusta tai sitte se oli jo kirjotettu tosi hämmentäväks. En tie, mut joka tapauksessa Ray Liotta teki parhaimman suorituksen näistä kolmesta.

lauantai 2. tammikuuta 2010

Elokuva: Final Destination 2, USA 2003

Ohjaus: David R. Ellis

Mä oon nähny tänki aiemmin, mut en tienny sitä. Kun siis vasta kun alko tuntuu miljöö ja tapahtumat tutulta. Tää oli ihan jees. Musta toi on tosi toimiva idea. Eikä toteutuskaan ollu huono. Vähän jotkut roolihahmot oli vähän kärjistetyn ja ärsyttävän tuntusia, mut annetaan se anteeks. Mä en kyl tajunnu sitä et miten se veteen ajaminen muka vapautti ne siltä Kuoleman listalta, kun eihän se likka ees kuollu..?

Elokuva: Aleksanteri (Alexander), USA 2004

Ohjaus: Oliver Stone

Mä en tajunnu tätä. Okei, mä oon nähny tän kerran aikasemmin ja nytten mult jäi puol tuntia alusta, mut mä en silti tajunnu mikä se pointti oli. Jenkeillä kun aina tuntuu olevan kovasti sanomaa varsinkin tuolla draama ja dramatisointipuolella. Sit mä ajattelin sitäki, et jos tää on vaan kuvaus Aleksanteri Suuren elämästä (Hollywoodilaisittain) niin sillon siin ei tarviskaan olla mitään pointtia sen enempää, mut ku tää on Hollywood-tekele. Toisaalta, jos mun oletettais tuntevan Aleksanteri Suuren elämästä ja vaiheista jotain, niin ehkä mä olisin osannu kattoo sitä siltä näkökulmasta, mut sori vaan musta jenkit ei oo niin fiksuja et nekään tietäis niin valtavia määriä Aleksanterista, joten en mä usko olevani yhtään huonommassa asemassa tän ymmärtämisessä ku suurin osa amerikkalaisista.

Toteutuksena leffa oli ihan jees. Taistelukohtaukset oli autenttisia kun ottaa huomioon et harvoin näkee niin tarkkaa verenlentoa. Ja mä en millään meinannu uskoa et se on Colin Farrell Aleksanterina. Täytyy antaa tunnustusta suoritukseen, se oli ihan jees, tai ehkä mun pitäis sanoo et se oli hieno suoritus.

perjantai 1. tammikuuta 2010

Yhteenvetoa vuoden 2009 luetuista

1. John Steinbeck - Hiiriä ja ihmisiä
2. Stephen King - Musta torni I: Relvolverimies
3. Stephen King - Musta torni II: Kolme korttia pakasta
4. Stephenie Meyer - Twilight
5. C.S. Lewis - Hevonen ja poika
6. Stephen King - Musta torni III: Joutomaa
7. Cecelia Ahern - Där regnbågen slutar
8. C. S. Lewis -Prinssi Kaspian
9. C.S. Lewis -Kaspianin matka maailman ääriin
10. Agatha Christie - Eikä yksikään pelastunut
11. J.K. Rowling - Harry Potter and the Deathly Hallows
12. Claire Castillon - Äidin pikku pyöveli
13. Henning Mankell - Leopardin silmä
14. Irène Némirovsky - Veren polte
15. Irvine Welsh - Trainspotting
16. Johanne Hildebrandt - Freija (Valhallan tarinoita 1)
17. Claire Castillon - Pieni sydän jaksaa rakastaa
18. Stephen King - Musta torni IV: Velho
19. Emily Brontë - Humiseva harju
20. Antoine B. Daniel - Inkat Puuman varjo
21. Martin Page - Kuinka minusta tuli tyhmä
22. Sophie Kinsella - Himoshoppaajan salaiset unelmat
23. F. M. Dostojevski - Rikos ja rangaistus
24. Ilmari Kianto - Punainen viiva
25. Aleksis Kivi - Seitsemän veljestä
26. Lauren Weisberger - VIP-ihmisiä
27. Douglas Adams - Linnunradan käsikirja liftareille
28. Annie Proulx - Lyhyt kantama, Kertomuksia Wyomingista
29. John Irving - Garpin maailma
30. Robert James Waller - Hiljaiset sillat
31. William Golding - Kärpästen herra
32. Sophie Kinsella - Himoshoppaaja vierailla mailla
33. Susanna Clarke - Jonathan Strange & herra Norrell
34. André Brink -Pirunlaakso
35. Oscar Wilde – Dorian Grayn muotokuva
36. C.S Lewis - Hopeinen tuoli (Silvertronen)
37. J.K. Rowling - Harry Potter and the Philosopher's Stone
38. Stephen King - Naisen raivo
39. Franz Kafka - Oikeusjuttu
40. Stephen King - Carrie
41. C.S. Lewis - Narnian viimeinen taistelu
42. Dave Marsh - Pomon tarina
43. Kate Jacobs - Pieni lankakauppa
44. Richard Matheson - Olen legenda
45. Nora Roberts - Savuhuntu
46. Hilja Valtonen - Vaimoke
47. Keri Hulme - Mauriora Maan voima
48. Stephen King - Julma leikki
49. Lucy O'Brien - Madonna: Elämäkerta
50. Stephenie Meyer - New Moon
51. Bernhard Schlink - Lukija
52. Paul Auster - Lasikaupunki (NY-trilogia 1)
53. Paul Auster - Aaveita (NY-trilogia 2)
54. Paul Auster - Lukittu huone (NY-trilogia 3)
55. Arto Paasilinna - Liikemies Liljeroosin ilmalaivat
56. Karel Capek - Salamanterisota
57. George Orwell - Vuonna 1984
58. Johanne Hildebrandt - Idun (Valhallan tarinoita 2)
59. Sophie Kinsella - Himoshoppaajan ratkaiseva askel
60. Christopher Paolini - Eragon
61. Arto Paasilinna - Operaatio Finlandia
62. Katri Lipson - Kosmonautti
63. Terry Pratchett - Magian väri
64. Stieg Larsson - The Girl with the Dragon Tattoo
65. Jane Austen - Järki ja tunteet
66. Jonathan Carroll - Valkoiset omenat
67. Robert Louis Stevenson - Tohtori Jekyll ja herra Hyde
68. Franz Kafka - Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa
69. Mihail Bulgakov - Saatana saapuu Moskovaan
70. Terry Pratchett - Valon tanssi
71. Bram Stoker - Dracula
72. Arto Paasilinna - Paratiisisaaren vangit
73. Joanne Harris - Pieni suklaapuoti
74. Stieg Larsson - The Girl Who Played With Fire
75. Mary Higgins Clark - Kodin suojassa
76. Marian Keyes - Lucy Sullivan is getting married
77. Markus Zusak - Kirjavaras
78. Janet Evanovich - One for the money
79. Stephen King - Uinu uinu lemmikkini

Melkein kahdeksankymmentä :)

Jos tästä nyt tilastoa tekis niin, 7 suomalaista teosta (Suomalaisen kirjailijan kirjoittamaa teosta), 5 pohjoismaalaista teosta ja yllättävän monta eurooppalaisen kirjailijan kirjoittamaa teosta.

Vaikee sanoo mitkä on mieleenpainuvimpia, ehkä suomalaisista Kiannon Punainen viiva, muista Orwellin 1984, Mathesonin Olen legenda, Irvingin Garpin maailma ja lähelle sydäntä pääsi Valhallan tarinoita kertova trilogia (Johanne Hildebrandt) ja Inkojen valtakunnan viimeisistä ajoista kertova Inkat-trilogia (Antoine B. Daniel). Lisäksi yllättävä suomalainen oli Hilja Valtosen Vaimoke.