Franz Kafka - Muodonmuutos ja Rangaistussiirtolassa

”"Kun Gregor Samsa eräänä aamuna heräsi, hän huomasi muuttuneensa suunnattomaksi syöpäläiseksi."

Franz Kafkan kaksi vaikuttavaa, käsitteeksi muodostunutta novellia puhuttelevat nuoria lukijoita."

***

Emmä tätä kyllä kauhuks kategorioi, sori vaan, mut tää puhutteli jotain muuta kautta ku kauhun tai pelon kautta. Pisti kyllä ajattelemaan ja olihan ne molemmat omalla tavallaan tosi raakoja ku ajattelee. Varsinkin toi toinen, mä oikeen ihmettelin et kuis se nyt sillee, olin odottanu ihan toisenlaista ratkasua, mut toisaalta, jos se ei olis ollu tämä, se ei olis ollu niin.... sanoman täyteinen. Mä tykkään novelleista just sen takia, kun niihin sanomat ja sellaset on niin selkeessä muodossa.

Annie Proulx - Lyhyt kantama, Kertomuksia Wyomingista

"Yksitoista hullunhirveää kertomusta lehmipoikien lännestä, tuulisten maisemien ja karujen sielujen kohtauspaikasta, missä elämän mielettömyyden voi selättää vain mustalla huumorilla"

***

Lukemista varmaan jokseenkin haittasi pienimuotoinen flunssa. Ihmisiä kuvailtiin paljon, enkä enää pysynyt kärryillä siitä, kuka mitenkin kehenkin liittyi. Keskiössä pitäisin varmasti yksityiskohtaista ja tarkkaa kuvausta, ihmisistä mutta myös ympäröivästä osavaltiosta, Wyomingista ja sen ominaisuuksista. Toinen asia, joka jäi mieleen oli kieli, tai kielikuvat. Annie Proulx on onnistunut kuvauksissaan kielellisesti mainiosti. Niin että oikein innolla luin niitä.

Itse tarinat tai novellit olivat mieleenpainuvia, jotenkin sitä jäi elämään niiden ihmisten kohtaloita ja elämiä kuin prosessina. Jotkut tarinat jäivät epämääräisiksi, syytän siitä flunssaa. Kaikin puolin hieno teos I must say.

Claire Castillon - Pieni sydän jaksaa rakastaa

"Joskus mietin, onko hänelle sattunut jokin onnettomuus, josta en ole tietoinen. Jospa hän on törmännyt sähkötolppaan ja saanut sähköiskun, eikä kukaan tiedä siitä mitään. Eikä hänkään muista mitään. Hänestä on salavihkaa tullut tyhmä. Niinä päivinä, kun mennään todellista matalalentoa, kysyn häneltä onko kaikki varmasti kunnossa, ja hän vastaa Jepulis."

***

Kiitos Äidin pikku pyövelin tiesin mitä on odotettavissa. Samanlaista ruodintaa, äitien ja tyttärien suhteen sijasta näyttämöllä oli naisen ja miehen välinen suhde. Huomasin saavani enemmän irti kuin Äidin pikku pyövelistä, johtuu varmaan siitä että alkaa jo "tottua" novelleihin. Mitä lie. Joka tapauksessa pidin kokonaisuudesta. Jotkut menivät yli hilseen ja jotkut taas iskivät tajuntaan paremmin. Jokainen tulkitsee omalla persoonallisella tavallaan tietysti. En taida tähän hätään osata sanoa muuta kuin että Pidin!

Claire Castillon - Äidin pikku pyöveli

"Tyttäreni on paras ystäväni; Minä kiljun. Jos äiti ei olisi luonani, kuka sanoisi asiat minulle tuolla tavalla suoraan?; Vaan miten puhua asiasta rikkomatta kotia, meillä on niin hyvä olla täällä yhdessä, ei saa rimpuilla; Sitä paitsi inhoan sitä kun äiti hemmottelee minua, minua alkaa itkettää."

***

Ensimmäinen lukemani teos kategoriassa Novellit ja aikamoinen alotus olikin. Olen aina karsastanu novelleja, koska ilmeisesti ennakkoluulot ovat olleet kovat, mutta tämä teos on puhuttanu niin, että otin sen käteeni kun se siihen osui. Kovaa tekstiä, kaunistelematonta ja karua, osittain se se hienous juuri olikin. Pidin, vaikka kauhistelinkin joissain kohdin ja olen paljon avoimempi novelleja kohtaan tämän jälkeen.