"Mustatauti loimuaa koko maailman yllä kuin virvatuli ja vie mukanaan manan maille niin aasoja kuin vaanejakin. Aasojen päällikkö Tor on voimaton, kun hänen kansansa kuolee. Kirouksen voisi kumota ainoastaan Freija, papitar, jota hän kerran rakasti. Vain Torin ja Freijan voimat yhdistämällä kirous voidaan kumota ja kansat pelastaa tuholta. Mutta Freija kieltäytyy auttamasta. Ainoastaan Idun, heidän tyttärensä, voi saada hänet taipumaan. Kuunjumalatar kääntää kuitenkin ylpeälle papittarelle selkänsä, ja ilman Kuun voimaa Freija on voimaton.
Idun – Valhallan tarinoita on itsenäinen kakkososa Johanne Hildebrandtin huimassa pronssikausitrilogiassa, joka kertoo him
osta, kostosta, äitiydestä ja kuolemasta. Saaga perustuu muinaisskandinaaviseen mytologiaan ja kertoo fantasiaromaanien hengessä niistä taianomaisista ihmisistä, joista tulee tarinan myötä pohjoismaisia jumalia ja jumalattaria. 2 700 vuoden takaisessa Pohjolassa kuningattaret ovat vahvoja, jumalat oikullisia, taistelut raakoja – ja koko maailma lumottu."
Idun – Valhallan tarinoita on itsenäinen kakkososa Johanne Hildebrandtin huimassa pronssikausitrilogiassa, joka kertoo him
osta, kostosta, äitiydestä ja kuolemasta. Saaga perustuu muinaisskandinaaviseen mytologiaan ja kertoo fantasiaromaanien hengessä niistä taianomaisista ihmisistä, joista tulee tarinan myötä pohjoismaisia jumalia ja jumalattaria. 2 700 vuoden takaisessa Pohjolassa kuningattaret ovat vahvoja, jumalat oikullisia, taistelut raakoja – ja koko maailma lumottu."***
Ekassa osassa, eli Freijassa, oli hiukan tutustumista hahmoihin ja maailmaan ja eritoten kulttuuriin. Tässä kohden on asetelmat käyny tutuksi jo, ja aikaa on kulunut paljon siitä, mihin Freija päättyi.
Tykkäsin, vaikken ihan tarkkaa enää muistanu, mitä kaikkea siellä oli jo tapahtunut. Mutta kuitenkin: väkevä, vahva, liikuttava ja koskettava. Eikä tää nyt niin itsenäinen jatko-osa mun mielestä oo. Tarina alko Freijasta ja jatkuu Idunin kautta Saagaan.
Joka tapauksessa nyt on ihan selkeä jatkon paikka ja kuten tuli jo mainittua trilogian viimeisen osan päättää Saaga.
Tykkäsin, vaikken ihan tarkkaa enää muistanu, mitä kaikkea siellä oli jo tapahtunut. Mutta kuitenkin: väkevä, vahva, liikuttava ja koskettava. Eikä tää nyt niin itsenäinen jatko-osa mun mielestä oo. Tarina alko Freijasta ja jatkuu Idunin kautta Saagaan.
Joka tapauksessa nyt on ihan selkeä jatkon paikka ja kuten tuli jo mainittua trilogian viimeisen osan päättää Saaga.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti