"Mauriora - Maan voima on erikoislaatuinen romaani, jossa yhdistyvät todellisuus ja unelmat, sulautuvat yhteen maorit ja eurooppalaiset, jossa oudot tuskalliset menneet liittyvät oudon kirkkaaseen tulevaan. Tämä epätavallinen, kipeästi koskettava romaani keskittyy kummalliseen ja vaikeaan kolmiodraamaan. Kerewin, osa-aikainen taiteilija joka elää yksin meren äärellä, huomaa hiljaisen pojannassikan saapumisen keskeyttävän yksinäisen itseriittoisen elämänsä. Vain merkkikieltä käyttävää poikaa tulee noutamaan hänen ottoisänsä. Isän ja pojan suhde purkautuu usein väkivaltaan, turhaumiin ja epätoivoon. Mauriora - Maan voima on voimakkaasti elävä kirja, joka valottaa tarkoin tuoreella ja omaperäisellä kielellään rakkauden kaksiselitteisiä kasvoja."
***Alotin tätä lukemaan suunnilleen kaksi vuotta sitten. Ehkä, no suurinpiirtein. Mutta vaikka en millään saanu kirjaan tartuttua pitkiinkään aikaväleihin, ei suinkaan pidä tulkita sitä niin, että tarina olisi ollut tylsä tai tavanomainen, itseasiassa tämä oli kaikkea muuta. Lukeminen ja lukemisen ymmärtäminen kävivät vaikeaksi, koska teksti on hmm.. miten sitä kuvailisi.. tiivistä, unenomaista. Välillä en tiennyt kuka on kertojana ja oliko kyseessä ajatus, uni vai puhe. Sekavaa ja juuri kun oli ajatellut luovuttavansa kyllästyneenä, tarinaan tuli järkeä, viime metreillä tai oikeastaan milleillä. Teos jätti jotenkin sanattomaksi, tai sitten ne purkautuvat unissa ensi yönä tai tulevat muuten esiin, mutta nyt ei saa puserrettua millään. On sitäpaitsi vähän nälkäkin..
(Tempaussaldo
1. Dave Marsh - Pomon tarina X
2. J.K. Rowling - Harry Potter and the Philosopher's Stone X
3. Stephenie Meyer - New Moon
4. Stephen King - Naisen raivo X
5. Keri Hulme - Mauriora Maan Voima X
= 4/5)
Kuulostaa silleen ihan kiinnostavalta kirjalta, mutta tuo sinun takkuilusi sen kanssa ei oikein vakuuta..en tiedä uskallanko itse koittaa lukea :D
VastaaPoistaSe oli kokemus, sellanen jonka harva kirja enää saa aikaan. Pisti miettimää, käsittelemää, kohtaamaa, ajattelemaan.. Oli kuolemasta ja elämästä, omituisesta rakkaudesta miehen ja naisen välillä sekä isän ja pojan, jotka ei kuitenkaan olleet verisukua, eikä pojan taustoista tiedetä mitään. Ja oli siellä kipeitä perhesuhteita, ja kummallisia kaikenlaista, mut tunteet, reaktiot, ne pysty kaikki
VastaaPoistaaistimaan, välillä kun puhuttiin sikareista ni vannon et tunsin sikarin hajua nenässä. Sanonpahan vaan, että harva kirja saa semmosta aikaan, ainakaa mulle.
Luin kirjan aiemmin englanniksi,oli lukupiiri kirja Latviassa. Tykkäsin kirjasta,vaikka ei ollut niin selkeä. Kerewistä ja Simonista tykkäsin. Maori kulttuuria olisi voinut tuoda enemmän esille. Lapsen hyväksikäyttö ei ollut niin laajasti tässä,ei ollut este lukemiselle. Kielestä tykkäsin. Osin fantasiakirjallisuuden puolelle meni. Kirjasta sai hyvät keskustelut.
VastaaPoista