"Afrikan vanhoissa rannikkokartoissa varoitellaan leijonista: Hic sunt leones. Sisämaan kartoista Mustienvuorten päältä voi lukea vielä kolkomman maininnan: "Täällä on piruja." Pirunlaakso on eteläafrikkalaisen kirjailijan André Brinkin myyttinen ja tummasävyinen, railakkaan humoristinen tarina paikasta, jossa Aatami ja Eeva asuivat ennen kuin Jumala suuttui heihin.
Kaikki alkaa siitä, kun Flip Lochner haluaa pelastaa kulahtaneen lehtimieskunniansa kirjoittamalla kadonneen kansan historian. Livettyään vuorenkuvetta alas hän saapuu paikkaan, missä yksikään lintu ei laula, missä vanhentunutta riikinhollantia puhuvat ihmiset yrittävät viljellä rutikuivaa maata ja harjoittavat erikoisia perinteitään, elävät ja kuolleet samassa laaksossa. Ehtiikö Flip Lochner saada suuren kertomuksensa ennen kuin hänen suunsa tukitaan? Ja kuka on nelinisäinen 
kaunis nainen?"
***
En todellakaan tiennyt mitä odottaa, en ollut kuullut koko André Brinkistä ennen tätä lukukokemusta. Alku oli lupaava ja tarina oli hyvin kerrottu vaikka kieli oli aika karskia. Välillä teos tuntui rikosromaanilta jonka mysteeri tulee ratkoa, mutta loppujen lopuksi en nähnyt tässä mitään päätä enkä häntää. Rönsyilevä, repaleinen teos josta en oikeen saanut mitään otetta. Silti en sanoisi että huono teos, sanoisin ehkä sanoinkuvaamaton. Ei kyllä Brink sytyttänyt intoa lukea enemmän teoksiaan vaikka tämä olisikin poikkeus hänen aikaisemmista aiheistaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti