"Rebecca Bloomwood elää shoppaillakseen ja shoppailee elääkseen. Niinpä nainen, jolle museovierailukin muodostuu ostosretkeksi, huomaa pian olevansa korviaan myöten veloissa.
Rebecca yrittää säästää, mutta hyvät päätökset sortuvat Lontoon putiikkien houkutuksiin. Lisätulojen hankkiminen taas johtaa noloihin tilateisiin: liikeapulaisen kun ei ole tarkoitus piilotella vaatteita ostajilta eikä työnhakijan valehdella puhuvansa sujuvasti suomen kieltä.
Mutta Rebecca ei lannistu. Ehkä lottovoitto osuu kohdalle - ja onhan Englannin 32. rikkain mieskin vielä vapaalla jalalla…"
***
Mä nyt sit päätin lukea, kun se nyt tuntuu olevan kuuminta hottia ja enhän minä halua jäädä paitsioon kun tällaisista asioista puhutaan, eli halusin tietää missä mennään ja väistämättä törmään joko kirjaan, leffaan tai jollain tavalla Himoshoppaaja-sarjaan. Ensin oli vaikea tottua kerrontaan, minusta se oli jotenkin turhauttavaa, tyhmää ja koko ajan törmäsin pieniin ristiriitaisuuksiin ja tulin oikein kiukkuseksi kun tätä luin. En varmaan osannut vaihtaa viihteelle ja jättää aivot narikkaan. On vaikea samaistua, kun itselle shoppaileminen ei tuota suinkaan nautintoa, vaan pikemminkin päänvaivaa ja ahdistusta. Mutta kuitenkin, sinnikkäästi jatkoin lukemista ja kun kerrontaan tottuu niin lukemisesta tulee soljuvaa eikä enää jää kiinni pikkujuttuihin. Loppua kohden alkoi jo näyttämään valoisalta, juttu meni mielenkiintoiseksi ja jos jotain oikein hehkutin niin kyllä se oli se suomalais-juttu siellä, olin erittäin otettu, vaikkei olisi niin syytäkään, mutta nuo pienet jutut on mulle tärkeitä. Kaipa tässä täytyy todeta, että pitäähän niitä muitakin vilkaista..... ehkä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti