"Tyttäreni on paras ystäväni; Minä kiljun. Jos äiti ei olisi luonani, kuka sanoisi asiat minulle tuolla tavalla suoraan?; Vaan miten puhua asiasta rikkomatta kotia, meillä on niin hyvä olla täällä yhdessä, ei saa rimpuilla; Sitä paitsi inhoan sitä kun äiti hemmottelee minua, minua
alkaa itkettää."
***
Ensimmäinen lukemani teos kategoriassa Novellit ja aikamoinen alotus olikin. Olen aina karsastanu novelleja, koska ilmeisesti ennakkoluulot ovat olleet kovat, mutta tämä teos on puhuttanu niin, että otin sen käteeni kun se siihen osui. Kovaa tekstiä, kaunistelematonta ja karua, osittain se se hienous juuri olikin. Pidin, vaikka kauhistelinkin joissain kohdin ja olen paljon avoimempi novelleja kohtaan tämän jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti