perjantai 26. kesäkuuta 2009

Ilmari Kianto - Punainen viiva

"Punainen viiva ilmestyi 1909, saman vuonna jolloin ensimmäiset yleiset ja yhtäläiset eduskuntavaalit Suomessa pidettiin. Suuren maailman mullistukset heittävät pärskeitään korven viheliäiseen köyhyyteen, sosiaalidemokratia alkaa ensimmäistä kertaa taistella takametsien ihmisten sieluista, mutta korpikansan kohtalonyhteyttä erämaahan uusi aika aatteineen ei kykene murtamaan. Romaanin päähenkilöillä Topi ja Riikka Romppasella lapsikatraineen on pysyvä paikkansa suomalaisessa kansallisgalleriassa. Ilmari Kiannon pääteos Punainen viiva on historiallisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttava ajankuva, merkittävä kotimainen klassikko. "

***

Asenne ratkaisee. Aloitin tätä kirjaa jo pari kuukautta sitten, mutta jätin sen kesken, koska en (viitsinyt eikä kiinnostanut) ottaa selvää teoksen miljööstä tai mitä tarkoittaa punainen viiva. Kyllä se sieltä olisi auennut kun olisi jaksanut lukasta, mutta en ollut tarpeeksi avoin vielä silloin ja nyt luettuani olen myyty.

Kirjan kieli on vaikea, murretta, mutta kertojan kieli on ihan arkipäivän suomea. Silti siihen tottuu ja se on osa kirjan hienoutta. Ensimmäisen kerran tuli sellainen olo, että tässä on kirja jonka voisin lukea yhä uudelleen ja uudelleen. Se oli koskettava tarina, kuvaus ihmisistä, luonnosta, uskonnosta, yhteiskunnasta ja niiden välisistä suhteista, melkeinpä mitä vaan tuolta on mahdollista löytää. Ihmeiden aika ei ole ohi, koska on ihme miten suuresti kyseinen kirja vaikutti, vaikka aluksi tuntui kaukaiselta, vaikealta ja väkinäiseltä. Suosittelen kaikille ja erittäin lämpimästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti