"Tätä kirjaa luet nauraen, ja pian haluat lukea ääneen ystävillesikin. Jos et mielestäsi ole onnellinen tai sinulla on tylsää, tartu tähän heti! Pariisin supernaiivi listaykkönen.
Älykäs nuorimies Antoine on turhautunut koko maailman typeryyden takia. Kauniit naiset eivät arvosta hänen kirjaviisauttaan vaan miehen pitäisi hankkia ihan muita avuja. Antoine ei jaksa enää olla fiksu ja yksinäinen. Hän päättää tavoitella onnellista elämää typerimmällä mahdollisella tavalla: hän rupeaa tyhmäksi!
Mutta sekään ei ole ihan helppoa... Ehkä tie onnellisuuteen vaatii viisauttakin – ja paljon hyvää onnea!"
***
Siinäkin oli lukukokemusta kerrakseen. Oivallinen tarina siitä, kuinka älykkyys ja pakonomainen kyky ymmärtää voi olla vakava sairaus, pahempi kuin alkoholismi, koska siihenkin on sentään olemassa jonkinlaista hoitoa ja mikä tärkeintä, se voidaan diagnosoida. Kirja kertoo Antoinen matkasta kohti tyhmyyttä, tilaa jossa ei tarvitse miettiä, antaa mennä vaan, ei jäädä pysähtymään miten kaikki vaikuttaa kaikkeen vaan nauttii elämästä. Löysin myös teeman "kuinka raha ei tee onnelliseksi" eikä loppujen lopuksi ratkaise mitään. Päähenkilö siis astuu elämään joka on täysin vieras ja tekee loppujen lopuksi niin kuin totee suurimman osan ihmisistä tekevän, matkii muita ja seuraa mitä muut tekee ja sitä mikä tuntuu olevan yleisenä mielipiteenä. Antoinen tarkoituksena on päästä yhteyteen juuri maailman kanssa, olla niin kuin muut ja osa yhteiskuntaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti